Ristiäiset

Kaste perustuu Jeesuksen käskyyn: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matt. 28:19-20)

"Ota pyhä ristinmerkki"

Kastejuhlaa kutsutaan myös ristiäisiksi, koska lapsen kasvoihin ja rintaan piirretään sen aikana ristinmerkki.

Ristiäisissä vanhemmat sitoutuvat yhdessä seurakunnan kanssa huolehtimaan lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Näin lapsi saa elämäänsä parhaat eväät.

Kaste on sakramentti

Kaste on evankelis-luterilaisen kirkon toinen sakramentti. Se on pyhä toimitus, jonka avulla Jumala jakaa rakkauttaan meille ihmisille. Vuoden 1948 Kristinopin 1. kohdan mukaan Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia.

Meillä Suomessa lapsista kastetaan n. 65 prosenttia (tilasto vuodelta 2018). Lapsen kastamisen tulisi tapahtua ilman tarpeetonta viivytystä, mielellään kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä, sillä kasteen jälkeen kirkkoherranvirasto välittää pienokaisen tiedot väestörekisteriin.

Yhteinen päätös

Lapsi voidaan kastaa kirkon jäseneksi, kun ainakin toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon. Uskonnonvapauslain (453/2003) mukaisesti lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. Lapsen huoltajana toimiva äiti ei siis enää voi yksin päättää lapsen kastamisesta vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Se mahdollisuus lakkasi maaliskuun alussa vuonna 2017.

Kastejuhlan paikaksi sopii erinomaisesti kirkko, seurakuntatalo tai oma koti. Käytännön järjestelyistä, kuten kasteen ajasta ja paikasta tulee sopia kirkkoherranviraston välityksellä tai suoraan kastepapin kanssa.